Viestintätoimisto Lyhyesti on toteuttamassa projektia, jossa etsitään 100 visiota tulevaisuuden Suomesta. Hankkeen verkkosivulle, www.100visiota.fi, kerätään visioita Suomesta.

Visionsa kertovat niin nuoret kuin varttuneemmatkin. Visioita kerätään eri toimialoilta ja tavoitteena onkin, että visioista koostuu omalla tavallaan läpileikkaus suomalaisten näkemyksistä Suomesta vuonna 2117 ja kuinka se Suomi rakennetaan.

Jos sinulla on visio ja haluat kertoa sen omalla nimelläsi projektin sivulla; ota rohkeasti yhteyttä. Tai jos tiedät ja tunnet visionäärin, niin vinkkaa hänelle projektista. Visioita on jo julkaistu verkkosivuilla, mutta vielä mahtuu mukaan visioimaan.
​
Tutustu jo julkaistuihin visioihin tästä.

Suunnittelupäivässä tai budjettipalaverissa usein vilkuillaan hetki peräpeiliin, tutkitaan lukuja exceleistä ja summataan menneen kauden tuloksia.

Alkuverryttelyn jälkeen katse siirretään tulevaan ja aloitetaan tavoitteiden asetanta ja tiimin kannustaminen kohti uusia haasteita. Tiimin vetäjällä on paljon arvioitavaa. 

Ovatko tavoitteet sellaisia, että ne ovat saavutettavissa vallitsevassa taloudellisessa suhdanteessa? Onko tiimille riittävästi haastetta tavoitteiden saavuttamiseen, jotta motivaatio tekemiseen säilyyy? Entä tiimin palkitseminen ja kiittäminen, kun tavoitteet on saavutettu tai jopa ylitetty?

Tunnetko tiimisi kaikki jäsenet niin hyvin, että tiedät mikä kutakin yksilöä motivoi. Yhdelle motivaation lähteenä voi olla kiitos koko tiimin kuullen, toiselle tavoitteiden ylittäminen, kolmannelle jokin muu asia. Miten sinun tiimissäsi?

​Olen aina silloin tällöin pohtinut mielikuvaa, joka syntyy yrityksestä, kun tapaa yrityksien edustajia tai kohtaa yrityksen eri kanavissa. Mielikuvia yrityksestä ja mainetta viedään eteenpäin viestinnällä ja erityisesti henkilökohtaisissa kohtaamisissa. Jokaisessa tapaamisessa välittyy jotain yrityksen arvoista ja johtamisesta. 

​Kohtaamisia syntyy monilla tasoilla; tapaamisissa, tapahtumissa ja verkossa. Verkkosivulla ja sosiaalisessa mediassa kohtaaminen mielletään usein viestintä- tai markkinointiyksikön vastuualueeksi. Myynti taas on myyntijohdon alaisuudessa. Tuote- ja palvelukehitys elävät omissa siiloissaan. Kuinka siis johtaa kohtaamisia? 

Mielestäni olisi hyvä pohtia ainakin

• ovatko, esimerkiksi myynnille, asetetut tavoitteet realisistia resurssien ja osaamisen näkökulmasta.
• miten tavoitteiden saavuttamisesta tai ylittämisestä palkitaan.
• ohjaavatko palkitsemiskeinot oikeanlaisiin kohtaamisiin sidosryhmien kanssa.
• onko henkilöstölle tarjottu riittävä perehdytysohjelma, jota toteutetaan pedagogisesti järkevässä aikataulussa.

Jokainen näistä ohjailee omalla tavallaan yrityksen edustajien ja sidosryhmien välistä viestintää ja kohtaamisia. Viestijänä ajattelen, että on paikallaan pohtia tavoitteita ja niiden saavuttamista myös organisaation maineen näkökulmasta. 

Esimerkiksi kohtaamisessa myyjän ja asiakkaan välillä, vaikuttavat ja niitä ohjaavat yrityksen tavoitteet ja palkitsemiskeinot. Jos tavoitteet ovat korkeat suhteessa markkinatilanteeseen ja palkitseminen toteutuu vain tavoitteiden saavuttamisesta tai ylittämisestä, on mahdollista, että asiakkaalle pyritään myymään tuotteita tai palveluita, joilla asiakkaalle ei ole käyttöä.  Hetkellisesti tämä voi näyttää myyntitilastoissa hyvältä, mutta entäpä, jos asiakkaat alkavat vältellä kohtaamisia, kun heitä ei kuulla ja tarjota tuotteita, joille oikeasti olisi asiakkaan arjessa käyttöä. Tilanne ei enää näytä hyvältä sen paremmin myynitilastossa kuin maineen kannaltakaan.

Jos toimintatapoihin tarvitaan korjausliikkeitä, niin ne voivat olla esimerkiksi tavoitteiden uudelleen arviointia taikka koulutuksellisia. Mahdollisuus ammattitaidon uusintamiseen eri koulutuksissa voi olla avaintekijä, kun parannetaan vuorovaikutusta. Erityisesti, jos yhtenä tavoitteena on saada kohtaamisista pitkäaikaisia asiakassuhteita.