Viestinnän kouluttajien ja asiantuntijoiden esityksissä olen usein tämän vuoden aikana kuullut, että twitter tekee tuloaa suomalaiseen viestintään. Twitterin käyttäjämäärät ovat olleet Suomessa kasvussa. Twitteriä hyödyntävät eri tahot niin tiedon levittämiseen kuin tiedon hankintaan.
Yrityksen viestijä joutuu pähkäilemään monen vastakkaisen näkökulman kanssa pohtiessaan ottaako twitterin organisaationsa viestinnäntyökalupakkiin. Mihin rooliin twitter halutaan valjastaa ja onko se oikea rooli?
Pohdintaa helpottaa, jos organisaatio on viestintästrategiaansa sisällyttänyt sosiaalisen median strategian. Silloin on jo määritelty tavoitteet ja mietitty tavoitteiden saavuttamisen keinoja sosiaalisessa mediassa näkymisen ja resurssoinnin osalta.
Silloin kun twitterin käyttäminen lisätään osaksi yrityksen tai organisaation sosiaalisen median strategiaa, on aika arvioida myös tavoitteita ja niiden saavuttamista. Onko twitter esimerkiksi sisältöpolun osa, joka ohjaa yrityksen omille verkkosivuille, josta saa täydentävää tietoa 140 merkin teaserille. Vai onko twitter kenties linkki yrityksen blogiin, jossa yrityksen asiantuntijat kertovat ratkaisuista, joita asiakkaat voivat hyödyntää. Ja samalla luodaan mielikuvaa yrityksen ja asiantuntijoiden osaamisalueista. Vai onko twitteristä lähtevä sisältöpolku polveileva, joka ohjaa toisinaan organisaation verkkosivuille toisinaan blogiin tai toimialaa luotaviin uutisiin. Luovatko nämä valinnat riittävästi lisämyyntiä organisaatiolle suhteessa käytettyyn työaikaan. Ja onko viestinnän mittaamiseen ja analysointiin valittu oikeat välineet, joilla voidaan todentaa viestinnästä saatuja hyötyjä.
Jos esimerkiksi asiakaspalvelua halutaan täydentää twitterin avulla, niin riittävätkö organisaation resurssit vastaamaan aina asiakkaiden kysymyksiin. Kuvitteellisessa tilanteessa asiakaspalvelu ilmoittaa twitterissä häiriötilanteesta yrityksen palveluissa. Viestejä laitetaan myös häiriötilanteen korjaamisen aikana, korjaamisen edistymisestä. Mutta muistetaanko laittaa vielä se tieto, että häiriötilanne on ohi ja palvelu on palannut takaisin normaaliin tilanteeseen. Sama vastuunkantaminen tulisi ilman muuta kuulua jokaiseen viestintäkanavaan, olivatpa ne perinteisiä tai uudempia, sosiaalisen median kanavia.
Yksi mietittävistä asioista on, onko henkilöstöllle mahdollista järjestää riittävästi sosiaalisen median koulutusta, jotta kaikki tuntevat käyttämänsä työkalut ja uskaltavat niitä hyödyntää.
Organisaation, olipa sitten yritys tai järjestö, olisi löydettävä omien sidosryhmiensä kannalta miellekkäimmät tavat viestiä ja keinot, joilla tavoittaa sidosryhmänsä. Kaikissa viestinnän kanavissa ei ehdi olla läsnä, on valittava omalle toiminnalle tehokkaimmat kanavat.
Yrityksen viestijä joutuu pähkäilemään monen vastakkaisen näkökulman kanssa pohtiessaan ottaako twitterin organisaationsa viestinnäntyökalupakkiin. Mihin rooliin twitter halutaan valjastaa ja onko se oikea rooli?
Pohdintaa helpottaa, jos organisaatio on viestintästrategiaansa sisällyttänyt sosiaalisen median strategian. Silloin on jo määritelty tavoitteet ja mietitty tavoitteiden saavuttamisen keinoja sosiaalisessa mediassa näkymisen ja resurssoinnin osalta.
Silloin kun twitterin käyttäminen lisätään osaksi yrityksen tai organisaation sosiaalisen median strategiaa, on aika arvioida myös tavoitteita ja niiden saavuttamista. Onko twitter esimerkiksi sisältöpolun osa, joka ohjaa yrityksen omille verkkosivuille, josta saa täydentävää tietoa 140 merkin teaserille. Vai onko twitter kenties linkki yrityksen blogiin, jossa yrityksen asiantuntijat kertovat ratkaisuista, joita asiakkaat voivat hyödyntää. Ja samalla luodaan mielikuvaa yrityksen ja asiantuntijoiden osaamisalueista. Vai onko twitteristä lähtevä sisältöpolku polveileva, joka ohjaa toisinaan organisaation verkkosivuille toisinaan blogiin tai toimialaa luotaviin uutisiin. Luovatko nämä valinnat riittävästi lisämyyntiä organisaatiolle suhteessa käytettyyn työaikaan. Ja onko viestinnän mittaamiseen ja analysointiin valittu oikeat välineet, joilla voidaan todentaa viestinnästä saatuja hyötyjä.
Jos esimerkiksi asiakaspalvelua halutaan täydentää twitterin avulla, niin riittävätkö organisaation resurssit vastaamaan aina asiakkaiden kysymyksiin. Kuvitteellisessa tilanteessa asiakaspalvelu ilmoittaa twitterissä häiriötilanteesta yrityksen palveluissa. Viestejä laitetaan myös häiriötilanteen korjaamisen aikana, korjaamisen edistymisestä. Mutta muistetaanko laittaa vielä se tieto, että häiriötilanne on ohi ja palvelu on palannut takaisin normaaliin tilanteeseen. Sama vastuunkantaminen tulisi ilman muuta kuulua jokaiseen viestintäkanavaan, olivatpa ne perinteisiä tai uudempia, sosiaalisen median kanavia.
Yksi mietittävistä asioista on, onko henkilöstöllle mahdollista järjestää riittävästi sosiaalisen median koulutusta, jotta kaikki tuntevat käyttämänsä työkalut ja uskaltavat niitä hyödyntää.
Organisaation, olipa sitten yritys tai järjestö, olisi löydettävä omien sidosryhmiensä kannalta miellekkäimmät tavat viestiä ja keinot, joilla tavoittaa sidosryhmänsä. Kaikissa viestinnän kanavissa ei ehdi olla läsnä, on valittava omalle toiminnalle tehokkaimmat kanavat.
