Pistäydyin viime perjantaina aamutuimaan Mercuri Internationalin tilaisuudessa kuulemassa asiaa myyntistrategiasta sekä miten strategiasta rakennetaan moottori yrityksen kasvulle.

Tilaisuudessa valotettiin viime syksynä toteutetun kyselyn tuloksia myyntistrategiatyöskentelyn toimivuudesta suomalaisissa yrityksissä. Viestijän mieltä lämmitti kyselyn tuloksista  erityisesti kohta, jossa todettiin, että menestyneiden yritysten toiminnassa viestintä, markkinointi ja myynti tekevät tiivistä yhteistyötä toimintojen tehostamiseksi.

Suomessa, kyselyn perusteella, asemiaan markkinoilla vahvistavat yritykset, joilla on hallussaan niin johtamisen kuin myynnin työkalupakit. Jos yrityksessä myyntistrategia  on saatu arkipäiväistettyä kaikkeen toimintaan, näyttäisi tuloksen tekokin olevan keskivertoa parempaa.

Yritysten menestyksen kulmakiviin kuuluu myös se, kuinka johto kykenee uudistamaan ja kehittämään myyntitoimintoa. Näinä päivinä digitalisaation vaikutus ostamiseen muuttaa myös myymistä. Asiakas surffailee netissä etsimässä tietoa ja ottaessaan yhteyttä yritykseen, saattaa tietää tuotteen tekniset speksit jo lähes yhtä tarkasti kuin puhelimeen vastaava myyjä.

Omaan reppuuni sain tutkimustulosten lisäksi huoneentaulun Seitsemästä askeleesta - kuinka käyttää myyntistrategiaa kasvun moottorina sekä SLAM -menestyksen kaavan. Tilaisuuden lisäbonuksena oli pöytäkunnittain käyty ajatustenvaihto aamun alustuksesta.

Kävin viikolla saamassa oppia ja kuuntelemassa Procomin aamutilaisuudessa ennakkotietoja Cisionin tekemästä tutkimuksesta "Toimittajien sosiaalisen median käyttö vuonna 2014.”  Tilaisuudessa valotettiin tutkimustuloksia Suomen osalta. Kansainväliseen tutkimukseen on saatu vastauksia yli 10 maasta. Onkin mielenkiintoista odottaa kansainvälisen tutkimuksen vertailutuloksia. 

Tutkimustulosten 11 päähavainnon joukossa oli toimittajat jaoteltu viiteen eri perustyyppiin, joita ovat skeptikot, tarkkailijat, metsästäjät, mainostajat ja arkkitehdit. Näiden päätyyppien ryhmäkokojen muutosten pohjalta ennakoidaan, että  toimituksissa on siirrytty tai ollaan siirtymässä sosiaalisen median käytön osalta tasaantumisvaiheeseen.

Kyselyn tulosten perusteella toimittajat käyttävä keskimäärin sosiaalisessa mediassa aika parisen tuntia päivässä ja käytetty aika alkaa vakiintua. Sosiaalista mediaa käytetään uutisten ja tiedon hankintaan. Tämä asettaa oman haasteensa yritysviestijälle silloin, kun arvioidaan miten ja mihin aikaan julkaistu tieto parhaiten tavoittaisi median edustajat. 

Aiempina vuosina oli helpompaa löytää rytmitystä tiedottamiselle, kun tunsi median viikko- tai päivätyöskentelyrytmin. Nyt viestijän ammattitaitoa arvioidaan, miten hän löytää ja tavoittaa median edustajan; valitseeko viestijä sähköpostitse lähetettävän tiedotteen vai jonkin sosiaalisen median kanavan tai kenties jonkin kombinaation perinteisistä ja uusista kanavista. Näistä uusista  facebook ja twitter näyttäisivät tutkimuksen mukaan nousevan kanaviksi, joita toimittajat eniten käyttävät.

Cisionin tutkimuksesta valmistunee raportti koko Suomen aineistosta piakkoin.

Osallistuin jokunen vuosi sitten Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian järjestämälle Comma - Viestinnän johtaminen -kurssille. Runsaan puolentoista vuoden kurssin aikana opin paljon muun muassa viestinnän suunnittelusta, verkostomaisesta työskentelystä kuin alkeita projektimaisesta ajattelusta. Kurssin aikana tehtiin myös työyhteisöä kehittävä hanke. Näin jälkeenpäin pohtiessa kehittämishankkeella oli paljon sellaisiakin myönteisiä vaikutuksia, joita ei itse kurssin aikana, työkiireiden ja kehittämishankkeen aikana edes huomannut.

Omassa hankkeessani pohdiskelin viestintäyksikön ja organisaation asiantuntijoiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä miten sitä voidaan parantaa ja tiivistää. Keskeisenä ideana on luoda luottamuksellinen suhde asiantuntijoiden ja viestinnän välillä sekä tarjota sparrausta asiantuntijoille, kun näille rakennetaan henkilökohtaista viestintäsuunnitelmaa.

Muistan kurssin johtajan, Helena Lemminkäisen, painottaneen jo tuolloin uuden opitun asian viemistä omaan organisaatioon. Ja, että uusien toimintatapojen vieminen organisaatioon on aina helpompaa, jos koulutukseen osallistuu useampi henkilö samasta organisaatiosta. Tällöin uutta oppimassa olevat saavat ajatuksilleen ja uusille, organisaatioon tarjolle tuotaville ideoille, taustatukea.

Oma oivallukseni kehittämishankkeen muista merkityksistä kiteytyy kuulemiseen ja kuuntelemiseen. Kun viestijä keskittyy kuuntelemaan asiantuntijan ajatuksia ja toiveita, syntyy myönteisen kierteen kehä. Tällä kehällä kulkiessa on helpompaa arvostaa toinen toisensa ammattitaitoa ja osaamista. Yhteistyön tekeminen organisaatiossa edellyttää luottamusta ja arvostamista. Myös neuvon kysyminen ja sen vastaanottaminen on helpompaa, kun toimijoiden välille on kylvetty arvostuksen siemeniä.